Elävän ravinnon instituutissa kouluttamassa

Moni halajaa matkustaa joka kesä Ahvenanmaalle Fiskööseen Elävän ravinnon instituuttiin, jossa pidetään kursseja vuodessa viiden viikon ajan heinäkuun alusta lähtien. Monelle sinne pääseminen on myös haave mennä "sitten joskus". Herkullisen elävän ravinnon syöminen, opetukseen osallistuminen, yhteiselo, kauniissa ympäristössä lenkkeily ja uinti sekä arjen velvollisuuksien taakse jättäminen ovat monelle kesän ellei peräti vuoden kohokohta. Vanhaa kansakoulurakennusta emännöi ja isännöi ihastuttava pariskunta Eila ja Erkki Vuokila, jotka tekevät kaikkensa vieraittensa viihtymiseksi.

Silti en onnistunut kuuklettamaan kuin pari blogitekstiä Fiskö-viikosta, kun olin menossa sinne ensimmäistä kertaa viime kesänä, en kurssilaiseksi vaan opettamaan. Kerronpa siis vähän. Viesti rauhaisasta paikasta jossa sielu lepää leviää tosin puskaradion kautta, mutta ilmoittautua kannattaa mahdollisimman aikaisin, jotta pääsee mieluiselle kurssille.

Tässä vaiheessa vastuu siirtyy lukijalle. Kursseista on jo yli kuukausi, ja helteen pehmittämät aivoni ovat saattaneet aiheuttaa pieniä muistihimmentymiä. Olennainen välittynee.

Saapumistani edeltävä viikko oli ollut lähes talvinen. Kun tulin pitämään kaksi viikon mittaista kurssia (ma-pe), helle oli herpaannuttava. Kaupunkilaisena olin hieman huolissani punkkien runsaudesta. Ensimmäisen illan infotilaisuudessa kerroin, että teemme joka ilta punkkitarkastuksen. Kokoonnumme saliin ja jokainen astuu eteen yksi kerrallaan syynättäväksi. Ei tarvitse ujostella. Siihen sitä paitsi tottuu nopeasti, koska jotta emme joutuisi koko ajan pyykkäämään hiestä märkiä vaatteitamme, toteutamme kurssin nudistileirinä. Kurssilaiset voivat sitten levittää sanaa eteenpäin, ja ensi kesänä kurssit täyttyvät tunnissa. Hintojakin pystytään nostamaan.

Ensimmäisen viikon kurssilaiset vaikuttivat ilmoituksestani riemastuneilta. Toisen viikon kurssi-infossa vallitsi sellainen hiljaisuus, että arvelin väen vielä samana iltana katsovan, milloin lähtee seuraava lautta mannerta kohti...

Kaikki kuitenkin pyörsivät aikeensa, koska illalla tarjottiin jäätelöä. Tämä oli ihan suunniteltu juttu.

 Nameja ei suinkaan tarjoiltu joka päivä. Saimme monta lajia ituja ja versoja, erilaisia salaatteja kastikkeineen, pateita ja pyörylöitä.

 Kurssilaiset joutuivat opiskelemaan hiki hatussa.

Mutta jaksoihan sitä, kun oli syönyt reilun lautasellisen aamupuuroa ja hedelmiä.

Hieman pääsivät kurssilaisetkin laittamaan ruokaa, esimerkiksi puolukka-rahkatorttua.

Toisella tai oikeastaan ensimmäisellä kurssilla oli vähän toiset metodit kakkua valmistettaessa.

Aterioiden alussa laulettiin aina ruokarukous, ja sen jälkeen kokki keittiötalkoolaisineen kertoi, mistä aineksista ruoat on tehty. Mikko-kokki Adinan ja Anskun kanssa. Mikko oli ihan valmis tv-persoona.

Mikko ja Adina olivat menneet naimisiin kuukautta aikaisemmin, ja se kyllä näkyi ruoissa. Sydämiä joka paikassa.

Mutta pääasiassa siis syötiin muuta kuin kakkuja. Ja Mean punapulleroitahan siinä keskellä!

Tehtiin reissu saareen venheellä. Nähtiin merimetsoja ja jotain pilkkulintuja, mitäs ne nyt oli. No nälkähän sielläkin tietysti tuli.

Osa ruoasta kerättiin itse. Villivihanneksia löytyi monenmoisia, samoin asuja. Jotkut turvautuivat hankkimiinsa punkkisuoja-saasteentorjunta-avaruuspukuihin. Toiset taas elivät vaarallisesti.

Välillä piti syödä että jaksoi.

Näimme luontokappaleita, kuten tiellä kyyn, joka eli mutta ei halunnut liikkua. Hei, saisinko kuvan, mulla ei ollut kameraa? Näin myös koulun tontilla mäyrän, olen ihan varma että se oli mäyrä, joka minut nähdessään löntysti kallion taa. Joku sanoi, että supejakin on. Ja joku kuvasi kai jonkin Nakke Nakuttajan.

Jotta koko viikko ei olisi ollut pelkkää raskasta opiskelua, järjestimme myös taide-esityksiä. Esim. trubaduuri Carmea lauloi rap-ryhmä Kaalinpäiden kanssa maailmanensi-illassa biisin (kuvassa Erkki-isäntä toinen oikealta)

FISKÖ
(sanat Carmea, sävel J. Leskisen kappaleesta Sika)

Raakakurssimme alkoi heinäkuussa
on meidän jengillä versot suussa
toiset ne leipää illansuussa kissanrasvan kanssa syö

Fiskö se kasvaa orasta
Fiskö voit sitä purasta
Fiskö (kuiskaten) sä saat myös kahvia
Fiskö miksei oo sahtia

Takatalvi on menny ja tullu on helle
Rexonat virtaa vyötäiselle
jumppatirallaa rasva se pallaa
keppiä saadaan ja porkkanaa

Fiskö ei näjy futista
Fiskö on pakko mutista
Fiskö ei ole diskoa
Fiskö ei karaokea

Eipä hättää ko meillä on Eila ja Erkki
piisalle ruokaa nii meillä on kaikki
seuraa kyllin pälpäti pälpän
aina ei saa suunvuoroa

Fiskö on monikielinen
Fiskö on avomielinen
Fiskö ja ensi vuonna taas
Fiskö me tullaan uudestaan

Saapi lisätä, jos jotain olennaista jäi kertomatta. Kuvia saisi lähettää minulle kiitos, mea.salo(ät)netikka.fi