Vegaanisesta säilykekikherneenliemimarenkireseptistä meidän on kiittäminen herraa nimeltä Goose Wohlt, joka innovatiivisesti keksi säilykepurkkiliemelle muutakin käyttöä kuin viemäriin kaatamisen. Kikkariliemimarenkeja ei pysty erottamaan munanvalkuaismarengeista. Näin sanovat ne, jotka ovat maistaneet myös kanaparkojen tuotteista tehtyjä marenkeja.
Kikhernetölkkiliemi vaahtoutuu kuin munanvalkuainen, sillä siinä on sopivasti keitetyistä kikherneistä liuenneita proteiineja ja tärkkelystä. Kunhan vaahdon maustaa sopivasti, suolaisuus ja kikherneiden maku katoaa kokonaan. Papupurkinliemet toimivat kuulemma myös.
Resepti on syystäkin levinnyt kulovalkeana netissä viime viikkoina. Jopa minä riehaannuin, vaikka teen pääasiassa raakaruokaa enkä paljon käytä tavallista sokeria. Kanamarenkeja olen tainnut elämässäni maistaa vain ne kaksi kertaa, kun nuorena tein uunijäätelöä. Mutta täytyihän tämä ihmeellinen ilmiö kokea oman käden kautta, varsinkin kun resepti vaikutti yksinkertaiselta. Tosin olen ollut aika hyvä epäonnistumaan uunileivonnaisten kanssa, ja kun herneliemimarenkireseptikeskusteluketjuja selailin, olivat monet kokeneet katkeran marenginleipomisyrityspettymyksen.
Pyrin nyt kirjoittamaan ratakiskonväännösreseptin, jotta onnistuisit. Kuluuhan marenkien valmistumisessa melkoinen aikarupeama. Lopputuloksen onnistuminen on kuitenkin kunkin kokin omalla vastuulla, eikä postaajalta kannata vaatia korvauksia, jos värkit menevätkin hukkaan ja mieli pahoittuu.
Ohje on yhtä pellillistä varten, kuitenkin niin, että tuorevaahtoakin jätetään herkuttelemista varten eikä kaikkea siis pursoteta/mäiskitä pellille.
Monissa lukemissani ohjeissa on käytetty erilaisia kidesokereita, mutta itse pelaan varman päälle vaahdotuksen onnistumiseksi ja käytän tomusokeria. Sitä kaikkein epäterveellisintä eli valkaistua sokeria. Tässä ei nyt yritetä terveillä vaan tehdä marenkeja.
Yhdessä lukemistani ohjeista käytettiin muiden ainesten lisäksi xantaania. Sitä löytyy markettien leivontapuolelta. Xantaania käyttävät monet gluteenittomasti leipovat, ja se on sokerista valmistettava luontainen sakeuttamis- ja kuohkeuttamisaine. Ajattelin, että kun sitä kerran hyllystäni löytyy, niin kaikki avittavat keinot otetaan käyttöön.
1 dl säilykekikhernepurkinlientä
1 dl tomusokeria (tai hieman enemmänkin)
2/3 tl sitruunanmehua (joissakin ohjeissa lirautetaan viinietikkaa)
½ tl xantaania
jotain maustetta kuten 1 tl vaniljasokeria/kaakaojauhetta/
lakritsijauhetta/muuta, mitä?
Säädä uuni 110 asteeseen. (Useimmissa ohjeissa suositellaan 100 astetta. Toimi kuten haluat.)
Mittaa liemi kulhoon. Vatkaa sähkövatkaimella tai - vielä parempaa - yleiskoneen vatkaimella liemi ensin keveäksi mutta kiinteäksi vaahdoksi. Tässä ei nyt selvitä käsin vispaamalla, ellei sinulla ole suunnilleen rumpalin rytmikestävyys ja -nopeus.
Vatkausaika riippuu koneen tehosta. Tehokkaalla yleiskoneellani aikaa kului ehkä 3 min. Jotkut kertovat paljon pidemmistäkin vispausajoista. Kokonaisvispausaika on ratkaisevan tärkeä marenkien onnistumisen varmistamiseksi.
Jatka vatkaamista ja lisää sitruunanmehu. Ala samalla vatkaten lisätä sokeria lusikallinen kerrallaan ja lisää myös mauste. Minulta kului sokerin lisäämiseen ehkä pari minuuttia, jonka aikana vaahto kiinteytyi ja kovettui lisää. Testasin sitten kovuutta pysäyttämällä koneen hetkeksi, tökkäämällä massaa sormella ja katsomalla, nouseeko massa jo teräviksi korkeiksi piikeiksi. Piikin pitää pysyä jämäkästi pystyssä, eikä kärki saa alkaa nuokkua. Jos nuokkuu, jatka hetken vatkaamista ja testaa taas. Vaahto on jäykkää kuin syöntivalmis hieman pehmennyt jäätelö. Piikkikoe on kuitenkin se tärkeä mittari.
Pursota/lusikoi/roiski marenkivaahto empimättä leivinpaperilla päällystetylle uunipellille haluamasi kokoisiksi kiekoiksi tai nyppylöiksi ja jätä hieman rakoa marenkien väliin. Työnnä pelli heti uuniin.
Paista pieniä marenkeja n. 1,30 h ja isompia n. 1,40 h. Älä avaa uuninluukkua välillä! Sammuta uuni ja jätä marengit uuniin, kunnes uuni on kokonaan jäähtynyt, 1-2 tunniksi. Tunnustele lämpötilaa uuninluukun päältä.
Toisissa blogeissa voi nähdä hienoja spiraalimaisia
identtisiä marenkeja. Ei tarvi olla samanlaisia, miks pitäs?
Oikealla on ihan selvä pingviini.
Oikealla on ihan selvä pingviini.
Tämä ei vielä ole riittävän jämäkkää,
vaahtopiikki nuupahti.
Kuukelsin muutaman marenkiohjeen lisää ja ryhdyin uudelleen taistoon. Kökötin kuulosuojaimet korvillani yleiskoneen ääressä silmä tarkkana havaitakseni, milloin vaahto olisi ratkaisevan jämäkkää ja aloin lisätä aineita rauhallisemmin kuin edellisellä kerralla. Opinko kerrasta? Onnistunko ensi kerralla? Tai tuleeko ensi kertaa? Ehkäpä vaahdotan papuliemen, käytän makeutusta vähemmän ja mausteita runsaasti enemmän ja nautin vaahdon tuoreeltaan marjojen kanssa tai suoraan sormin kulhosta koukkimalla. Vaahto nimittäin oli minusta paljon parempaa kuin itse marenki. Pelkän vaahdon kanssa voin myös vaihtaa helpommin tavallisen sokerin edes hiukan terveellisempään inkkarisokeriin. Näitä muitakin sokereita voi käyttää, mutta helpointa on valkaistu pölysokeri.
Mitäs marengeille voi tehdä? Jos olet pursotellut laakeita kiekkoja, niistä voit tehdä pavlovia lisäämällä niiden päälle vaikka soijavispistä tai cashewpähkinöistä tekemääsi kermaa ja marjoja tai hedelmäpaloja. Marenkeja voi lisätä jäätelöön tai tortuille ja kakuille. Minä lisäsin niitä suklaavanukkaalleni mangopalojen kanssa.
avokado
4 pientä tuoretta taateleita, kivet poistettuna
n. 1½ rkl kaakaojauhetta (tai maun mukaan)
½ rkl carobjauhetta
ripaus suolaa
vettä sen verran kuin tehosekoitin tarvitsee toimiakseen, tai vaikka puristamaasi appelsiinimehua
voi lisätä myös muita terveellisiä aineksia kuten viherjauheita ja macaa
Tehosekoita ainekset tasaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti